Kiinalainen vastaavuusajatteluun perustuva kosmologia: yin–yang sekä viisi vaihetta

Tässä tekstissä käsittelen taolaiseen perinteeseen omaksuttuja yleisemmän kiinalaisen kosmologian perusjärjestelmiä, erityisesti yiniä ja yangia ja viittä vaihetta.

Kun kungfutselaisuus on kiinnostunut etupäässä ihmisten välisistä suhteista yhteiskunnassa, taolaisuus keskittyy ihmisten ja luonnon väliseen suhteeseen. Taolaisten mukaan—Kungfutselaisista poiketen—ihmisten asioita ei voida ymmärtää ellei maailmankaikkeuden toimintaperiaatteita tunneta. Sillä dao on kaikki ja koko maailma on daon ilmentymää. Taolaisuudessa ihminen nähdään mikrokosmoksena, joka on analogisessa ja orgaanisessa suhteessa maailmankaikkeuden toimintamalleihin. Kosmiset lainalaisuudet tulisi tuntea ja niitä tulisi seurata, jotta voitaisiin säilyttää kehon ja mielen terveys sekä saavuttaa kuolemattomuus. Kosmologialla on taolaisuudessa keskeinen rooli. Kun 200-luvulla jaa. kungfutselaiset torjuivat varhaisemmin Han-kaudella (206 eaa. – 220 jaa.) omaksumansa kosmologiset pohdinnat, taolaisuudesta tuli Han-kauden naturalistisen ajattelun ja ns. maagisten harjoittajien (fangshi) perimätiedon pääperijä. Taolaisuus myös myötävaikutti näiden ilmenemiseen uudelleen uuskungfutselaisuudessa 1000-luvulta eteenpäin.

Keisarikauden alkuun (Qin-dynastia, 221–206 eaa.) tultaessa vallitsevat kiinalaisen kosmologisen ajattelun muodot perustuivat vastaavuusajatteluun. Näistä merkittävimmät olivat yin–yang sekä viisi vaihetta (wuxing 五行). Nämä kosmologiset mallit eivät ole sinänsä taolaisia, vaan ne voidaan toisiinsa yhdistettynä ymmärtää pikemmin perinteisenä kiinalaisena kosmologiana tai osana vallitsevaa perinteistä kiinalaista maailmankatsomusta. Samaa kosmologiaa hyödynnettiin useissa kiinalaisissa järjestelmissä, joihin lukeutuvat taolaisuuden lisäksi kungfutselaisuuden ja kiinalaisen lääketieteen perinteet.

Yinin ja yangin sekä viiden vaiheen mallit muodostuivat myöhäisen Sotivien valtioiden (403–221 eaa.) älyllisen ja kulttuurisen kuohunnan kaudella tavalla, jota on vaikea tarkasti jäljittää. Vastaavuusajatteluun perustuvan kosmologian systematisoi perinteisen tiedon mukaan Zou Yan (n. 305–240 eaa.) sekä niin kutsuttu Yinyang-koulukunta, joka tunnetaan länsimaissa myös ”naturalisteina” tai ”kosmologeina”. Zou Yanin vaikutus on tutkimuksessa nykyisin kyseenalaistettu. Vastaavuusajatteluun perustuvaa kosmologiaa ajatellaan usein väärin taolaisena, koska taolainen perinne on yksi niistä harvoista yhteyksistä, missä näkemys on säilynyt voimissaan nykyaikaan asti.

Perinteinen kiinalainen kosmologia perustuu yinin 陰 ja yangin 陽 periaatteille. Kiinalaisessa maailmankatsomuksessa kosmos syntyy eriytymättömästä daosta yinin ja yangin vuorovaikutuksen kautta. Ne ovat kaksi periaatetta tai energiaa (qi), jotka ovat daon itsensä puolia tai sen toimintaperiaatteita. Niiden jatkuva vuorovaikutus synnyttää ajallisesti ja tilallisesti kaiken, niin maailmankaikkeuden aineelliset kuin henkisetkin ilmentymät. Tämä maailmankaikkeus ei ole staattinen, vaan jatkuvassa liikkeessä.

Yin merkitsi alunperin kukkulan varjoista eli pohjoista puolta. Yang merkitsi kukkulan aurinkoista eli eteläistä puolta. Tätä Syksyä ja kevättä -kauden lähteistä löytyvää määritelmää laajennettiin myöhemmin koskemaan kaikkea, mikä oli varjoista, pimeää ja viileää (yin), sekä kaikkea mikä oli aurinkoista, kirkasta ja lämmintä (yang). Varhaisin pitkä yin-yang -ajattelun kuvaus, nimeltä Cheng 稱 on peräisin 200-luvun lopulta eaa., se on löytynyt Mawangduin 168 eaa. suljetusta haudasta. Siinä todetaan: ”Eritelläksesi asioita, käytä yiniä ja yangia.”

Mawangduin Cheng 稱 -käsikirjoituksen yin–yang -luokittelu:

YIN YANG

maa taivas

syksy kevät

talvi kesä

yö päivä

pienet valtiot suuret valtiot

vähäpätöiset valtiot tärkeät valtiot

toimimattomuus toiminta

supistuminen laajeneminen

ministeri hallitsija

nainen mies

lapsi isä

nuorempi veli vanhempi veli

nuorempi vanhempi

alhainen jalo

kapeamielinen avaramielinen

suru vaimon ottaminen, lapsen saaminen

toisten hallitsema hallitseva

isäntä vieras

työläiset sotilaat

hiljaisuus puhe

vastaanottaminen antaminen

Yiniä ja yangia käytettiin viittamaan erilaisiin toisiaan täydentäviin asioihin, kokonaisuuksiin tai ilmiöihin, kuten nainen–mies, pimeä–kirkas, yö–päivä, alhaalla–ylhäällä, maa–taivas, passiivinen–aktiivinen. Ne eivät ole polaarisia vastakohtapareja tai toisiaan vastustavia substansseja, vaan täydentävät toisiaan ilmaisten yhden ilmiön eri puolia. Luokittelu on myös suhteellinen: esimerkiksi ministeri on yin suhteessa hallitsijaan, mutta yang suhteessa alaisiinsa. Mikään ei ole yin tai yang itsessään tai ilman suhdetta johonkin muuhun. Ilman yiniä ei ole yangia, eikä ilman yangia ole yiniä. Ne eivät ole absoluuttisia, sillä toinen sisältää toisen siemenen. Talven yin muuttuu kesän yangiksi ja prosessi jatkuu yhä uudelleen. Tämä tulemisen ja menemisen kierto ilmenee myös tiivistymisen ja laajenemisen liikkeenä.

Toisinaan yiniä käytetään yleisemmin merkitsemään elämän negatiivisia tai vahingollisia puolia, kuten moraalittomuutta, rumuutta ja sairautta. Yangia puolestaan käytetään viittamaan elämän positiivisiin tai hyödyllisiin puoliin, kuten moraalisuuteen, kauneuteen ja terveyteen. Tässä tulisi kuitenkin painottaa sitä, että nämä ovat suhteellisia assosiaatioita, eivät absoluuttisia piirteitä. Nämä viittaukset eivät vastaa näkemyksiä ”hyvästä” ja ”pahasta” ontologisina kategorioina. Se, että naisten luokitellaan olevan yin tietyssä kontekstissa ei tarkoita sitä, että he olisivat myös moraalittomia, rumia tai sairaita. Jokaisessa ilmiössä, hetkessä, kokemuksessa ja olennossa on vaihteleva määrä yiniä ja yangia. Näin jotkut miehet voivat olla enemmän yin kuin jotkut naiset. Ja tietty ihminen voi olla toisessa tilanteessa enemmän yang, toisessa taas melko yin. Koska maailmankaikkeuden ymmärretään olevan muutoksen prosessissa, mikä tahansa negatiivinen tai vahingollinen ilmentymä voidaan muuttaa positiiviseksi tai hyödylliseksi.

Kun näkemykset yinistä ja yangista ovat pitkälti yhteisiä koko kiinalaiselle kulttuurille, niillä on keskeinen rooli taolaisuudessa. Taivaallisten mestarien (tianshi dao) varhainen koulukunta tavoitteli yinin ja yangin oikeaa tasapainoa ja toimintaa ”qin yhdistämisen” (heqi) seksuaaliriiteillä. Toisissa yhteyksissä noudatettiin tarkkoja vuodenaikojen mukaisia ruokavalioita ja henkilökohtaista kultivointia, sillä sairaudet nähtiin seurauksena patologisesta ja vuodenaikoja vastaamattomasta yinin tai yangin liiallisuudesta kehon elimissä. Toisaalta pitkäikäisyyden tavoittelu edellytti toisinaan kulkemista luonnon lainalaisuuksia vastaan pyrkimyksenä kääntää järjestys, joka johtaa heikentymiseen ja kuolemaan. Sisäiset alkemistit saavuttivat puhtaan yang-olemuksen eliminoimalla sisäelimistään yinin, joka nähtiin heikentymisen ja kuoleman aiheuttajana. Toiset harjoittivat seksitekniikoita (fangzhong shu) säilyttääkseen yang-essenssin. Kehitettiin myös rituaaleja ja menetelmiä, joiden tarkoitus oli estää lukemattomien kehon sisäisten yin ja yang -henkien hajaantuminen ja näin välttää sairautta ja kuolemaa.

Yllä kuvatut esimerkit viittaavat siihen, että tietyissä konteksteissa yin ja yang saavat erityisiä ja vaihtoehtoisia merkityksiä. Esimerkiksi monissa sisäisen alkemian perimyslinjoissa yin vaikuttaa määriteltävän negatiivisesti, kun taas yang määritellään positiivisesti. Olisi tehtävä ero yiniin ja yangiin kosmologisina periaatteina sekä yinin ja yangiin alkemiallisen muuntumisen karttana. On siis sekä kosmologisia että alkemiallisia tulkintoja ja sovelluksia yinistä ja yangista. Niihin liittyvät assosiaatiot riippuvat jossain määrin järjestelmästä ja kontekstista.

Kosmologista ulottuvuutta ei voida muuttaa, sillä se on maailmankaikkeuden taustalla oleva rakenne. Eksistentiaalisella ja alkemiallisella tasolla yin voi kuitenkin merkitä kuolevaisuutta, moraalista epäpuhtautta, harhakuvitelmia jne. Yang voi merkitä kuolemattomuutta, puhtautta, oivallusta jne. Sisäiset alkemistit puhuvat usein yinin muuntamisesta yangiksi ja tulemisesta yang-hengeksi, puhtaaksi yang-olennoksi. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta perustavanlaatuisen kosmologisen yinin ja yangin harmonian ylittämistä. Se merkitsee sitä, että sisäinen alkemisti pyrkii tulemaan täydellistyneeksi olennoksi, jossa kaikki negatiiviset piirteet ovat muuntuneet positiivisiksi.

Varhaiselle keisarikaudelle tultaessa yin–yangin lisäksi oli selkeän muodon saanut myös toinen kosmologinen järjestelmä, joka ei niinkään kilpaillut yin–yangin kanssa, vaan täydensi sitä. Tämä oli wuxing eli viisi vaihetta. Käsitys yinistä ja yangistä yhdistettiin 200-luvulla eaa. viiden vaiheen teoriaan. Viiden vaiheen järjestelmässä ryhmittelyperiaate perustuu kahden sijaan viiteen. Viiden ryhmittelyperiaatteen nimet juontavat tärkeistä luonnon elementeistä: puu (mu 木), tuli (huo 火), maa (tu 土), metalli (jin 金) sekä vesi (shui 水). Nämä viisi assosiaatiota mahdollistivat yinin ja yangin muutoksen hienomman erittelyn. Suhteessa yiniin ja yangiin, puu on pieni yang (shaoyang 少陽), tuli on suuri yang (taiyang 太陽), metalli on pieni yin (shaoyin 少陰) ja vesi suuri yin (taiyin 太陰). Maata pidetään tavallisesti kahden voiman tasapainotilana tai siirtymävaiheena niiden välillä. Eri vaiheiden välinen järjestys on tärkeä.

Wuxing on yleensä käännetty ”viitenä elementtinä”, mikä ei kuitenkaan kuvaa oikein järjestelmän dynaamista ja prosessinomaista luonnetta. Vaikka viiden vaiheen kategoriat liittyvät myös nimien varsinaisiin aineisiin sekä niihin liittyviin ilmiöihin samoin kuin energeettisiin laatuihin tai vaiheisiin, järjestelmä on monimutkaisempi ja dynaamisempi kuin termi viisi elementtiä antaisi olettaa.

PUU TULI MAA METALLI VESI

(mu 木) (huo 火) (tu 土) (jin 金) (shui 水)

ILMANSUUNTA itä etelä keskusta länsi pohjoinen

VUODENAIKA kevät kesä (loppukesä) syksy talvi

VÄRI vihreä punainen keltainen valkoinen musta

(tai sininen)

SYMBOLIELÄIN vihreä punainen keltainen valkoinen käärme ja

lohikäärme lintu lohikäärme tiikeri kilpikonna

NUMERO 3 ja 8 2 ja 7 5 ja 10 4 ja 9 1 ja 6

YIN–YANG pieni yang suuri yang tasapaino pieni yin suuri yin

TAIVAALLISET jia 甲, bing 丙, wu 戊, geng 庚, ren 壬

VARRET yi 乙 ding丁 ji 己 xin 辛 gui 癸

MAALLISET yin 寅 wu 午 xu 戌, you 酉 hai 亥

RUNGOT mao 卯 si 巳 chou 丑, shen 申 zi 子

wei 未

ja chen 辰

PLANEETTA Jupiter Mars Saturnus Venus Merkurius

YIN–ELIN

(ZANG) maksa sydän perna keuhkot munuaiset

YANG–ELIN

(FU) sappirakko ohutsuoli mahalaukku paksusuoli virtsarakko

AISTIELIN silmät kieli suu nenä korvat

KUDOS jänteet verisuonet lihakset iho luut

KIELTEINEN

TUNNETILA kiukku liiallinen ilo huoli suru pelko

MYÖNTEINEN inhimillisyys kunnioitus rehellisyys oikeamielisyys viisaus

TUNNETILA (ren) (li) (xin) (yi) (zhi)

HENKINEN eteerinen sielu henki ajattelu kehosielu tahto

ULOTTUVUUS (hun) (shen) (yi) (po) (zhi)

MAKU hapan karvas makea kirpeä, suolainen

pistävä

ÄÄNI huuto nauru laulu itku voihkinta

VAHINGOL-

LINEN liiallinen liiallinen liiallinen liiallinen liiallinen

TOIMINTA kävely puhe istuminen loikoilu seisominen

SÄÄTILA tuuli kuuma kostea kuiva kylmä

SUUNTA ulos ylös keskellä sisälle alas

ELÄMÄN-

VAIHE syntymä nuoruus aikuisuus kypsyys vanhuus

PERHESUHDE isä tytär esivanhemmat äiti poika

HARJOITUS-

VAIHE innostus innoitus omistautuminen kuri yhdistäminen

VILJELY-

KIERTO istuttaminen hoitaminen tauko sadonkorjuu varastointi

”VILJA” vehnä/ohra pavut riisi hamppu hirssi

Eräs viiden vaiheen ajattelun merkittävä sovellus oli lääketieteessä, jossa mikrokosmosta edustavan ihmiskehon nähtiin toistavan laajemman maailmankaikkeuden eli taivaan ja maan lainalaisuudet. On tärkeä tiedostaa, että viiden vaiheen vastaavuussuhteet ovat—toisin kuin yin–yang, jotka ovat suhteellisia—varsinaisia vastaavuuksia ja assosiaatioita. Jokainen tiettyyn vaiheeseen kuuluva tekijä on vastaavuussuhteessa toisiin saman kategorian asioihin ja voidaan usein korvata toisella. Esimerkiksi silmävaivat ilmenevät tai vaikeutuvat usein keväällä, sydänvaivat voivat ilmetä ongelmina valtimoissa, surun ja masennuksen tunteet saattavat ilmetä voimakkaampina syksyllä, munuaisongelmat voivat ilmetä vaikeroivana äänenä.

Viiden vaiheen nähdään kaikkine assosiaatioineen olevan suhteessa toisiinsa dynaamisen vuorovaikutuksen mallien kautta. Siinä ilmene kaksi päätyyppiä. Niin sanotun luovan kierron (xiangsheng 相生) suunta on seuraava: puu > tuli > maa > metalli > vesi > puu. Voi ajatella, että puun muuttuu palaessaan tuhkaksi (eli maaksi), maan syvyyksissä muodostuvat metallit, kylmän metallin pinnalle tiivistyy vesi ja saadessaan vettä puu kasvaa. Säätelevässä kierrossa (xiangke 相克) järjestys on seuraava: puu > maa > vesi > tuli > metalli > puu. Siinä vesi sammuttaa tulen, tuli sulattaa metallin, metalli leikkaa puuta, puun juuret tunkeutuvat maahan, ja maa voi padota veden. Nykyaikaisessa eli ”perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä” nämä esitetään usein kehänä (luova kierto), jonka sisällä on pentagrammi (säätelevä kierto).

Koska näiden mallien vuorovaikutus on dynaamista, jokainen assosiaatio tai vastaavuus voidaan periaatteessa sijoittaa viiden vaiheen kaavioon. Esimerkiksi luovan kierron mukaan maksa (puu) vaikuttaa sydämeen (tuli), joka vaikuttaa puolestaan pernaan (maa). Luovan kierron mukaan myös intensiivinen suru (metalli) voi johtaa pelkoon (vesi). Säätelevän kierron mukaisesti rehellisyys (maa) voi auttaa helpottamaan pelkoa (vesi).

Muita vastaavuusajattelun muotoja Kiinassa olivat myös seikkaperäiset vastaavuudet Yijingin kahdeksan trigrammin (bagua) ja kuudenkymmenen neljän heksagrammin sekä koko maailmankaikkeuden välillä. Yin ja yang liitettiin 200-luvulla eaa. myös trigrammeihin ja heksagrammeihin. Han-kaudelta alkaen kaikki luokittelun ja laskennan muodot—yinin ja yangin, viisi vaihetta, taivaalliset varret ja maalliset oksat (ganzhi), trigrammit ja heksagrammit ja muut ilmiöiden muutoksen loputtoman kierron symbolit—yhdistyivät monimutkaiseksi luokittelun järjestelmäksi, jota kokonaisuudessaan voidaan nimittää vastaavuusajatteluun perustuvaksi kosmologiaksi. Tämänkaltaiselle ajattelulle annettu arvo vaihteli eri aikoina ja se tietysti kärsi suunnattomasti modernin tieteen mekaanistyylisen ajattelutavan yleistyttyä. Se elää yhä taolaisten käytänteiden moninaisuudessa samoin kuin ennustamisessa ja perinteisessä lääketieteessä.

Taolaiselle pyhimykselle—sellaisena kun hänet kuvataan Zhuangzissa—kosmologinen ulottuvuus on keino siirtyä itsen tuolle puolen. Taolaisuuden maailma ei ole aivan sama kuin kosmologien maailma. Taolainen kosmologia perustuu perinteisille yinin ja yangin sekä viiden vaiheen malleille, mutta lisää järjestelmään jumalallisen ulottuvuuden. Taolainen maailmankaikkeus on imaginaation maailma, jossa henget ruumiillistuvat ja kehot henkistyvät. Kosmologia, enemmän kuin jumaluudet, toimii välttämättömänä välittäjänä absoluutin ja ihmisten välillä. Tähän perustuen monet taolaiset käytänteet pyrkivät muodostamaan aineellisen tai ideaalin mikrokosmoksen. Rituaalialttari, alkemiallinen laboratorio ja ihmiskeho ovat välineitä maailmankaikkeuden tuntemiseen, sen mukana virtaamiseen ja lopulta sen ylittämiseen.

• Perinteinen kiinalainen kosmologia ja taolaisuus

• Yin ja yang, kosmologiset ja alkemialliset tulkinnat

• Viisi vaihetta

• Muita vastaavuusajattelun muotoja

• Kosmologia välittäjänä

Käytetty kirjallisuus

Baldrian-Hussein, Farzeen. ”Yin and Yang” teoksessa The Routledge Encyclopedia of Taoism, toim. Fabrizio Pregadio. London & New York: Routledge.

Cullen, Christopher. 2008. ”cosmology, overview”, ”wuxing” teoksessa The Routledge Encyclopedia of Taoism.

Kohn, Livia. 2014. Johdatus taolaisuuteen. Suomentanut Teemu Suuntamaa. Helsinki: Basam Books.

Komjathy, Louis. 2013. The Daoist Tradition. An Introduction. London & New York: Bloomsbury.

Robinet, Isabelle. 2008. ”Cosmology, Taoist notions” teoksessa The Routledge Encyclopedia of Taoism.