Shiatsu, kehoharjoitukset ja taolainen kulttuuri 

TeemuQi

Täydellisyyden kultivoinnin kaavio (Xiuzhen tu)

 

Tämä artikkeli käsittelee toista merkittävää sisäisen alkemian kehokuvausta, Täydellisyyden kultivoinnin kaaviota eli Xiuzhen tuta. Tekstin sisältö noudattelee Fabrizio Pregadion ja Catherine Despeux’n tulkintoja. Xiuzhen tun on kääntänyt suomeksi Mikael Ikivesi. Siihen voi tutustua täällä.   

 

Taolaisen perinteen puitteissa sisäisen ja ulkoisen maailmankaikkeuden osatekijöitä ja sen lainalaisuuksia on kartoitettu monenlaisin tekstikuvauksin sekä visuaalisin esityksin. Silmille näkyvää taivasta on kartoitettu kaavioin, joihin kuuluvat mm. viiden planeetan muodot sekä kaksikymmentä kahdeksan kuun kartanoa. Taolaiset ovat kartoittaneet taivaiden kerroksia, maailmankaikkeuden hienompia tasoja ja täydellistyneiden (zhenren) tähtisiä asuinsijoja. On kartoitettu maallisen maiseman vuorenhuippuja ja niiden sisäisiä luolataivaita (dongtian), jotka haarautuvat maan alla suonten tavoin. Taolaisessa perinteessä on kartoitettu myös geomantisia piirteitä ja paikkojen erilaisia laatuja. 

 

Eri sisäelinten henget on kartoitettu samoin kuin kosmologisen luomisen prosessi ja ihmisen sijoittuminen siihen. Alkemiallisen muuntumisen prosessi ja ihmisolemuksen hienovarainen energeettinen rakenne on myös kuvattu. Toisin sanoen taolaiset ovat kartoittaneet maailmankaikkeuden eri tasoja ja niiden keskinäisiä vaikutuksia, jotka ovat samanaikaisesti kosmos, maailma, maisema, yhteisö/valtio ja yksilö. Tällainen kuvaus on aiemmin käsitellyn Neijing tun ohella myös Xiuzhen tu, Täydellisyyden kultivoinnin kaavio.

 

Xiuzhen tu 修真圖 on välitetty eri versioina 1800-luvun alkupuolelta eteenpäin. Neijing tuta eli Sisäisten kanavien kaaviota monimutkaisemmassa ja kuvallisesti rikkaammassa Xiuzhen tussa painottuvat kosmologiset elementit, kun Neijing tussa ihminen on esitetty enemmän maisemana tai vuorena. Myös siihen liitetty teksti on Neijing tuta pidempi. Kuvasta tiedetään olleen useita versioita eri nimillä sekä Kiinan pohjois- että eteläosissa. Nykyisin tunnetaan viisi versiota (Despeux 2008). 

 

1) Steele Kolmen ensiarvoisen palatsissa (Sanyuan gong) Guangzhoussa on kaiverrettu 1812 Qiu Fengshanin toimesta. Taolaisia temppeleitä alettiin Tang-kaudella nimittää palatseiksi (gong) termin temppeli (guan) sijaan. 2) Wudang-vuorelta, Hubeista, peräisin oleva versio, joka on painettu 1924 ja joka on nimeltään Xiuzhen quantu (Täydellinen kartta täydellisyyden kultivoimiseksi). Wudang-vuorella on kiertänyt myös varhaisempi versio, jonka on kaiverruttanut puulle Longmen-taolainen nimeltä Wu Mingxuan vuonna 1888.  3) Kaavio eliksiirin muodostamiseen yhdeksän kierroksen kautta (Dancheng jiuzhuan tu) on painettu vuonna 1920 teokseen Kuvitettujen sisäisten ja ulkoisten harjoitusten selitysten ydinkohdat (Neiwai gong tushuo jiyao 內外功圖說輯要 ). 4) Toisen Xiuzhen quantun painatti Duan Fu Chengdussa vuonna 1922.  

 

5) Xiuzhen tun yksi versio löytyy Pekingin Valkoisten pilvien luostarissa (Baiyun guan) olevasta steelestä Neijing tun eli Sisäisten kanavien kaavion vierestä. Kaiverrusajankohtaa ei tunneta varmasti. Siinä lukee: ”Kuvaus on saatu ystävältä daossa, Guo Yichengilta Kahden kuolemattoman erakkomajasta, Mustan pässin palatsista (Qingyang gong), Chengdussa. Guo toi sen Weiyangiin, jossa saatoin kontemploida sitä. Kaiverrutin sen puulle, jotta sitä voitaisiin levittää laajemmalle yleisölle.” 

 

Xiuzhen tun versiot liittyvät kaikki taolaiseen Longmen-perinteeseen. Neijing tusta eroavat elementit  liittyvät Catherine Despeux’n mukaan niin sanottuihin ukkosriitteihin (leifa), joka on Song-kaudella (960–1279) syntynyt rituaaliperinne. Näitä piirteitä ovat tarkemmin spiraali munuaisten tasolla, yhdeksän ”helvetin aukkoa” selkärangan tyvessä, sekä päälaella olevat kolme spiraalimaista kierrettä, jotka edustavat kolmea alkuperäistä qitä Taivaallisen sydämen asianmukaisen menetelmän (Tianxin zhengfa) perinteen mukaisesti. 

 

 

 

Ihmishahmoa, joka kuvataan edestä, ympäröi kolmekymmentä mustavalkoista kehää, jotka edustavat kuukalenterin kuukauden päiviä. Ne liittyvät tulen säätelyyn tai tulen vaiheisiin (huohou) alkemiallisessa prosessissa. Termi viittaa sisäisen alkemian työn rytmiin. Sen myötä harjoittaja tuntee alkemiallisten ainesosien oikean määrän sekä tarpeen lisätä tai vähentää tulta. Tuli (huo) viittaa qihin ja ylipäänsä aktiivisuuden määrään harjoituksessa. Säätely tai vaihe (hou) viittaa harjoituksen rytmitykseen.  

 

Hahmon ympärillä ovat myös kuuden sisäelimen eläinhenget: lohikäärme (maksa), kilpikonna ja käärme (sappirakko), kaksipäinen kauris (munuaiset), punainen varpunen (sydän), valkoinen tiikeri (keuhkot) ja feeniks (perna). Näistä sappirakko ei lukeudu muiden tavoin zang-elimiin (yin) vaan on fu-elin (yang). Kuhunkin liittyy tekstiosuus, johon viittaan alempana.

 

Hahmon ympärillä olevat trigrammit (Zhen ☳ , Dui ☱, Qian ☰, Xun ☴, Gen ☶ ja Kun ☷, joista jälkimmäistä ei näy tässä versiossa) edustavat kuunkierron kuutta vaihetta, jotka vastaavat mainittua kuutta sisäelintä. 

 

Kuvan alaosassa oikealla oleva kehä, jossa on kaksi pientä pistettä edustaa munuaisia. 

 

Munuaisten alapuolella on toinen kehä, jossa on kahdeksan spiraalia, sitä nimitetään Lapislazulin lammeksi (liuchi).

 

Puolisuunnikkaan muotoinen kuvio (kädet ylös osoittavan pojan alapuolella), jossa on yhdeksän pistettä edustaa yhdeksää helvettiä. 

 

Alin pieni kehä, joka on näkyvissä vain osittain ja jossa lukee Jadetulisija (yulu), on alempi eliksiirikenttä. Alempaa eliksiirikenttää kuvataan tarkemmin Xiuzhen tun tekstiosiossa.

 

Kuvan keskiosassa, kurkkutorven alapuolella olevat neljä lehdenkaltaista kuvioita edustavat sydäntä, keuhkoja, maksaa ja sappirakkoa. Jokainen niistä kantaa seitsemän kuun kartanon nimeä kahdestakymmenestäkahdeksasta.

 

Sydän (keskimmäinen lehti) kantaa myös Pohjoisen kauhan eli Otavan seitsemää tähteä. Tekstissä sydämeen liitettäviä vastaavuuksia, ominaisuuksia ja tehtäviä ovat: punainen lintu (varpunen) — nimi Eliksiirin alkuperä — zi-nimi Henkeä suojeleva — viiden vaiheen kierrossa: maksan lapsi ja pernan äiti — aistielin kieli — neste hiki — yang-parielin ohutsuoli. Sydämen alapuolella on purppurapalatsi (jiangong). Myös purppurapalatsia kuvataan Xiuzhen tun tekstissä laajemmin.

 

Teksti liittää maksaan seuraavia vastaavuuksia, ominaisuuksia ja tehtäviä: sinivihreä lohikäärme — nimi Lohikäärmen usva — zi-nimi Kirkkauden sisältävä — viiden vaiheen kierrossa sydämen äiti ja munuaisen lapsi — kolme hun-sielua — aistieliminä silmät — Lihakset ja jänteet — puun vaihe — neste kyyneleet —  yang-parielin sappirakko — harmonisoi ja säätelee hun- ja po-sielut — säätelee ohuiden ja paksujen nesteiden tasapainon — auringon ja kuun essenssi. 

 

Sinivihreä lohikäärme kuvataan tekstiosiossa erikseen. Siihen liitettyjä vastaavuuksia ja ominaisuuksia ovat: 1. taivaallinen runko (jia) — nesteet — trigrammi Zhen ☳ (ukkonen) — idän ilmansuunta — puun vaihe — hun ja mieli (xing)— tulen ja shenin äiti — maksa — aurinko — hun-sielujen asuinsija.

 

Sappirakkoon liitetään seuraavia vastaavuuksia, ominaisuuksia ja tehtäviä: sinivihreä väri — rohkeus ja varmuus — kilpikonna ja käärme yhdistyneinä — nimi Lohikäärmeen kunnia — zi-nimi Majesteettinen kirkkaus — maksan yang-parielin — hiukset — hallitsee kaikkea qitä  ja on strategisti — kasvoissa pupilli ja nenän juuri silmien välissä — tukee aivoja ja hiuksia sekä kaikkea kirkasta ja selkeää. 

 

Keuhkoihin liitetään seuraavia vastaavuuksia, ominaisuuksia ja tehtäviä: valkoinen tiikeri — nimi Loistava suurenmoisuus — zi-nimi Täydellinen tyhjyys — viiden vaiheen kierrossa pernan lapsi ja munuaisten äiti — seitsemän po-sielua — aistielimenä nenä — hengityksessä huokailu ja yskiminen — neste räkä tai lima — iho ja karvat — hallitsevat ja kokoavat qin. 

 

Valkoinen tiikeri kuvataan tekstiosiossa erikseen. Siihen liitetään seuraavat piirteet: 7. taivaallinen runko (geng) — trigrammi Dui ☱ (järvi) — lännen ilmansuunta — metallin vaihe — po  ja luonne (qing) — veden ja jingin äiti — keuhkot — kuu — po-sielujen asuinsija.  

 

Pernaan liitetään tekstissä seuraavia vastaavuuksia, ominaisuuksia ja tehtäviä: keskusta — maan vaihe — feeniks-lintu — nimi Ikuisesti oleva — zi-nimi Hun-paviljonki — viiden vaiheen kierrossa sydämen lapsi ja keuhkojen äiti — aistielin suu — makuaisti — kasvoissa kulmakarvat ja posket — hallitsee maata ja yiniä — lihakset — yi eli aikomus/intentio — sulattaa ravinnon ja jakaa sen energian.

 

Munuaisiin liitetään tekstissä seuraavia vastaavuuksia, ominaisuuksia ja tehtäviä: pohjoinen ilmansuunta — veden vaihe — trigrammi Kan ☵ (vesi) — kaksipäinen peura — nimi Mystinen hämärä — zi-nimi Lasta ravitseva — hallitsevat ja jakavat qitä kastellen kehoa — viiden vaiheen kierrossa maksan äiti ja keuhkojen lapsi — aistielin korvat — tahto — hengityksessä puhallus —sylki — luut — hallitsevat kuutta fu-elintä — yhdeksän nesteen alkuperä. 

 

Terälehtien alapuolella on neljä laajaa puoliympyrää, jotka on järjestetty ristin muotoon. Ylimmässä istuu lapsi merkin qi (energia) yläpuolella sekä trigrammi Li ☲ (tuli; yang, joka pitää sisällään todellisen yinin). Ylin puoliympyrä on nähtävästi purppurapalatsi, joka sijaitsee tekstin mukaan sydämen alapuolella. 

 

Puoliympyrän ulkopuolella lapsen korkeudella on apina ja hevonen, jotka edustavat vastaavasti mieltä ja intentiota/aikomusta (yi, joka ohjaa koko alkemiallista prosessia). 

 

Alempi puoliympyrä kuvaa seisovan lapsen, jonka pään yläpuolella on merkki jing (essenssi) sekä trigrammi Kan ☵ (vesi; yin, joka pitää sisällään todellisen yangin). 

 

Neljän puoliympyrän muodostaman ristin keskellä on trigrammi Qian ☰ (taivas), joka edustaa eliksiiriä. Tämä on keskimmäisen eliksiirikentän sijainti. 

 

Ylhäällä otsassa ja nenässä on jumaluuksien ja taivaallisten sijaintien nimiä sekä sisäisen kehon muiden osien nimiä. Niihin lukeutuvat niwan eli 'mutapilleri' (ylempi eliksiirikenttä) sekä taivaallinen silmä (tianmu, silmien välissä). Ylhäällä olevissa ihmistä ja taivasta käsittelevissä tekstiosioissa näitä sijainteja kuvataan tarkemmin.

 

Alempana oleva kierteinen putki, jonka kierteitä tai osia kaavion muissa versioissa on kaksitoista, kuvaavat kaksitoistakerroksista paviljonkia eli kurkkutorvea.

 

Selkärankaa esittävä kaari alkaa pään takaa. Kahdessakymmenessä neljässä kehässä tällä kaarella on vuoden kahdenkymmenenneljän viidentoista päivän pituisen jakson  (jieqi) nimitykset. 

 

Selkärangan ylä- keski- ja alaosassa on kolme laajempaa kehää. Ne vastaavat kolmea solaa tai puomia, joiden läpi essenssin on kuljettava matkallaan ylöspäin. Niihin liittyvät laajemmat tekstiosiot kuvaavat tarkemmin solien luonnetta.

 

Kolme vaunua noiden kehien sisällä tai niiden ulkopuolella osoittavat ”vaunut”, jotka mahdollistavat essenssin liikkeen ylöspäin. 

 

Pään yläpuolella oleva kehä esittää mutapillerin palatsia eli ylintä eliksiirikenttää.

 

Kehän keskellä seisoo Alkuperäisen kohtalon täydellistynyt (Yuanming zhenren), joka edustaa harjoittajan kehoa maailmankaikkeuden syntyä edeltävässä tilassa. 

 

Kehon anatomisen rakenteen (erityisesti luiden ja lihasten) tarkalla tuntemisella ei kiinalaisen lääketieteen perinteessä länsimaisesta lääketieteestä poiketen ole ollut kovin merkittävää roolia. Tärkeämpänä on pidetty qin ja nesteiden, niiden liikkeen sekä tähän liittyvien elinten tuntemista. Vaikka keholla on keskeinen rooli taolaisessa perinteessä, sen merkitys ei painotu fyysiseen rakenteeseen, vaan kehoon laajemmassa, hienojakoisemmassa ja koko ihmiseen viittaavassa mielessä. Eri sisäisen alkemian suuntauksen painottavat kuitenkin eri tavoin kehon fyysisyyttä tai sen symbolisuutta. Xiuzhen tu ja Neijing tu osoittavat Despeux'n mukaan, että sisäisen alkemian harjoittajalle fyysisestä kehosta tulee todellisen sisäisen kehon kaksoisolento, mahdollisesti jopa sen varjo. Se ei ole enää enempää kuin alkemiallisten operaatioiden kenttä, ja lihallinen puoli häipyy ”todellisen” (zhen) olemuksen edessä. Taolaisessa perinteessä ja erityisesti sisäisen alkemian puitteissa keho on kuvattu paikkana, jossa vastaavuudet ulkoisen maailmankaikkeuden ja henkimaailman kanssa sekä niihin liittyvät muuntumisprosessit voivat toteutua. 

 

 

 

Kirjallisuus

 

Despeux, Catherine.  2008. Artikkeli ”Neijing tu and Xiuzhen tu” teoksessa The Routledge Encyclopedia of Taoism.

––––. 2005. ”Visual Representations of the Body in Chinese Medical and Daoist Texts from the Song to the Qing Period (Tenth to Nineteenth Century)”. 

 

Esposito, Monica. 2008. Artikkeli ”huohou” teoksessa The Routledge Encyclopedia of Taoism.

 

Ikivesi, Mikael. 2009. Xiuzhen tu. http://kiinalainenlaaketiede.fi/articles/XiuZhenTu-fi.pdf

 

Komjathy, Louis. 2008. “Mapping the Daoist Body, Part 1, The Neijing tu in History”. Journal for Daoist  Studies 1. Three Pines Press.

––––. 2009. “Mapping the Daoist Body, Part 2, The Text of the Neijing tu”. Journal for Daoist Studies 2. Three Pines Press.

 

Pregadio, Fabrizio. 2008. The Routledge Encyclopedia of Taoism (toim.). London & New York: Routledge. 

––––. 2015 ”The Alchemical Body in Daoism”. Ilmestyy teoksessa The Wiley-Blackwell Companion to Material Religion, toim. Manuel Vasquez ja Vasudha Narayana

Please reload